sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Hoosianna!

Jos et ehtinyt tänään kirkkoon laulamaan hoosiannaa, niin katso tämä :)


Tästä alkaa joulunodotus!

Olin tänään aamujumiksessa omalla kirkolla ja oli aivan ihanaa. Upeaäänisen kuoron johdolla kajautimme ilmoille Hoosiannan. Ja siinä ihmisten keskellä laulaessa tuli vahvasti sellainen tunne, että tämä on minun kotiseurakuntani, seurakuntaperheeni ja tänne minä kuulun. Saarna oli suoraa puhetta siitä, miksi Jeesus tuli. Kuollakseen meidän syntiemme puolesta ristillä.

Siunattua adventinaikaa kaikille lukijoilleni!

lauantai 20. marraskuuta 2010

Mitä tämä usko oikein on?

Onko se
Sanahelinää.
Kauniita sanoja, joiden taakse on turvallista piiloutua kun ei jaksa kohdata todellisuutta. Kliseitä, joiden merkitystä kukaan ei muista.
Haihtuvia tunteita, joiden varaan ei voi rakentaa mitään. Tunne häviää kuin aamukaste auringon noustessa.
Teeskentelyä ja teatteria. Sitä, että esitämme olevamme parempia kuin todellisuudessa olemme. Kukaan ei uskalla olla rehellinen.

Vai onko se jotain muuta? Onko se todellista ja aitoa? Jotain, mikä pysyy kun sanat loppuvat, kun tunteet kuolevat ja naamiot riisutaan?

Kun kaikki menee pirstaleiksi, matto vedetään jalkojen alta eikä yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin olla rehellinen, onko silloin jotain, mikä kestää?

Vaikkei tapahtuisi mitään järkyttävää, joskus saattaa vain kyllästyä kaikkeen teeskentelyyn. Kun on oikein rehellinen, mitä uskosta jää jäljelle? Vai jääkö mitään?

Vaikean paikan tullen moni asia osoittautuu turhaksi ja merkityksettömäksi. Mutta Jumala kestää ja pysyy.
Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. (Hepr. 13:8)

Jumala on. Totuutta ei tarvitse selitellä ja puolustaa, se pysyy totena, vaikka koko maailma olisi sitä vastaan. Myös Raamatun sana pysyy, se on kantanut lukemattomia ihmisiä vuosituhansien aikana, ja se kantaa minuakin.

Usko ei ole todellisuuspakoa, minun ei tarvitse yrittää sulkea silmiäni todellisuudelta, vaan uskossa uskallan paremmin kohdata todellisuuden sellaisena kuin se on. Uskominen ei onneksi tarkoita sitä, että kiellän todellisuuden ja uppoudun omaan mielikuvitusmaailmaani tai elän jossain kuplassa. Se on täyttä elämää Jumalan yhteydessä, iloineen, suruineen ja kaikkineen. Jeesus sanoo itsestään:
Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. Joh 10:10


Tällaisia mietteitä tänään. Kyselen ja koettelen sitä perustusta jolla seison. Onneksi kallio on luja ja kestää kysymykseni, turhautumiseni ja epäilyni ja kantaa minua niistä huolimatta :)

perjantai 12. marraskuuta 2010

Kun minä katselen taivasta…

Oletteko koskaan olleet jossain valosaasteen ulottumattomissa purevana pakkasiltana ja katselleet taivasta, lukemattomia tähtiä, avaruutta joka ei tunnu loppuvan koskaan? Mielen valtaa ihmetys ja ihailu. Maailman suuruuden edessä olo tuntuu niin pieneltä, niin kovin pieneltä.

Niin kauan kuin en näe tähtiä, voin kuvitella olevani maailman napa, mutta tähtitaivas palauttaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Daavid muotoilee ihmetyksensä psalmissa 8 näin:

Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen? Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Ps. 8:4-5

Avaruutta tähyillessäni näen selvemmin, että Jumala on maailmankaikkeuden Luoja, Herra, ja Valtias ja minä olen mitätön tomuhiukkanen hänen edessään. Raamatussa Jumala ilmoittaa itsensä suuruutensa. Kuitenkin se kirja myös osoittaa, että jokainen ihminen, tällainen pieni tomuhiukkanen, on ainutlaatuinen, Jumalan rakastama ja huolella suunnittelema. Emme ole vain sattuman oikkuja, eikä elämämme ole turhaa. Meillä on merkitys, olemme Jumalan rakastamia, meillä on tarkoitus, olla yhteydessä Jumalaan ja toisiimme.

perjantai 5. marraskuuta 2010

Perjantai-illan postaus

Kiva, että jooga-aihe herättää ajatuksia ja kommentteja :)

On niin helppo kirjoittaa blogiin mihin uskon ja mitä ajattelen mm. joogasta. Kuitenkin tosielämässä tuntuu vaikealta omien ajatusten ilmaiseminen uskostani, Jumalasta ja siitä, mitä ajattelen eri asioista, mm. joogasta tai vaikkapa juomisesta. Luulenpa, ettei se joka tilanteessa olisikaan viisasta. Joskus on paikallaan kuunnella. Haluan silti tilaisuuden tullen olla rehellinen ja rohkeasti kertoa mitä itse ajattelen. Tarvitsen viisautta Jumalalta tähän ja Pyhän Hengen johdatusta.

P.S. Mua vähän harmittaa oma tyylini kirjoittaa niin kuin olisin joku "asiantuntija" joka asiassa, sillain hitusen ylimielisesti. Olen kuitenkin täällä yhtälailla ihmettelemässä ja kummastelemassa elämää kuin kuka tahansa muu.

torstai 4. marraskuuta 2010

Jooga ja rauha

Maailma, jossa elämme on levoton, äänekäs ja vaativa. Juoksemme henkemme edestä omassa oravanpyörässämme ja meihin kohdistetaan yhä kovenevia vaatimuksia. Maailma tarjoaa meille yhä enemmän ja enemmän houkutuksia ja erilaisia ärsykkeitä. Ei ole ihme, että kaipaamme vastapainoksi rauhaa. Toisaalta saatamme huomata, että hiljaisuudessakin olo on levoton. Vaikka kaikki olisi kunnossa, mieltä saattaa kalvaa outo rauhattomuus.

Moni etsii joogasta ja meditaatiosta varmaan juuri tuota hartaasti kaipaamaansa rauhaa. Toiset aloittavat joogan miltei tietämättöminä sen taustoista. Kuitenkin joogan takana on ns. "filosofinen perinne". Koulukaverni joogaharrastaja näytti Joogan filosofia-kirjaa (Måns Broo), jonka esittelyteksti kertoo mielestäni aika selkeästi, että jooga on paljon enemmän kuin vain liikuntaa, se on tapa uskoa.

Kristityn näkökulmasta joogan taustalla oleva filosofia on täysin vastoin sitä, mitä Raamattu opettaa. Panteismi ja ajatus siitä, että "kaikki tiet vievät jumalan luo", ovat Raamattuun uskovan kristityn näkökulmasta valheita. Raamatun Jumala sanoo itsestään olevansa ainoa Jumala ja että tie hänen luokseen on Jeesuksen uhrikuolema.
Jes 43:10-13 Minun todistajani, sanoo Herra, olette te -- Israel, sinä jonka olen valinnut palvelijakseni -- ja teidän tulee tuntea minut ja uskoa minuun, ymmärtää, kuka minä olen. Ennen minua ei ole jumalaa syntynyt eikä ollut eikä minun jälkeeni tullut eikä tule. Minä, minä yksin olen Herra, ei ole muuta pelastajaa kuin minä. Minä olen puhunut, minä olen pelastanut, olen ilmaissut teille tahtoni, minä itse, ei kukaan muu. Te olette minun todistajani, sanoo Herra. Minä olen Jumala, olen nyt ja aina. Kukaan ei voi väistää minun kättäni. Kuka voi tehdä tyhjäksi minun tekoni?
Joh 14:6 Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.
Apt4: 12 Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.

Raamattu on selkeääkin selkeämpi opettaessaan, että on yksi Jumala ja yksi tie. Raamatun mukaan rauhaa on mahdotonta löytää muutoin, kuin Hänen yhteydessään. Kuitenkin olemme luonnostaan Jumalan vihollisia, teemme syntiä eikä meillä ei ole yhteyttä Jumalaan. Ainoastaan Jeesuksen ristinkuolema sovittaa meidät Jumalan kanssa ja ainoastaan häneen turvautumalla saamme syntimme anteeksi, uudestisynnymme ja saamme Pyhän Hengen. Ja hänen rauhansa.

Jes. 57:19-21 Minä annan rauhan, rauhan lähelle ja kauas -- sanoo Herra -- ja minä parannan heidät. Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri. Ei se tyynny, vaan kuohuttaa esiin mutaa ja liejua. -- Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.

Omasta sisimmästä ei löydy rauhaa, vaikka kuinka etsisi, vaan loputon kaaos, joka kuohuttaa esiin mutaa ja liejua. Syntiä, pahuutta. Uskon, että joogasta ei löydy todellista rauhaa, meditaatio ei anna aitoa rauhaa, vaikka saattaa antaa hetkellisen tunnekokemuksen. En ole asiantuntija, mutta tavallisena kristittynä uskon, että joogassa on henkimaailman jutut mukana. Se, mikä näyttäytyy hyvänä, onkin oikeasti pahaa kun siihen uppoutuu syvälle.

Kuinka rauhan sitten voi löytää?

Raamatun mukaan todellisen rauhan saa vain elävältä Jumalalata, joka on ilmoittanut itsensä Raamatussa. Uskon, että Jumala tahtoo antaa kestävän ja pysyvän rauhan, joka on olosuhteista riippumaton ja tunteista riippumaton. Sen saadakseen ei tarvitse ponnistella, sillä se rauha ei ole kiinni meistä itsestämme tai olosuhteistamme. Se on Jeesuksen rauha, Hänen, joka on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Huuda Jeesusta avuksesi, usko häneen, niin pelastut. Ja jos et tunne koko Jeesusta, tutustu häneen Raamatusta.
Room 5:1 Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa

Elämässä tulee eteen hetkiä, jolloin ei vain kykene tuntemaan mielenrauhaa. Silti uskovan sydämessä on jossain syvällä rauha, tietoisuus siitä, että olen Jumalan lapsi. Vaikka elämäni perustukset järkkyisivät, Jumala ei järky, Raamatun sana pysyy ja minä olen Jumalan lapsi.

Jes. 32:15-17 Näin on oleva, kunnes meihin tulee korkeudesta henki. Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi ja tarhat ovat laajoja kuin metsät.Silloin autiomaassa asuu oikeus ja vanhurskaudella on majansa hedelmätarhojen keskellä. Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti
.

Kiitos nurkkalinnun postauksen, löysin Timo Koiviston blogikirjoituksen Watchman Neen kirjasta Sielun piilevä voima. Mielenkiintoinen kirjoitus :)


(sori muuten, muokkailin ja lisäilin taas tekstiä julkaisemisen jälkeen - paha tapa!=

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Jooga ja kristityt

Löysin netistä tällaisen mielenkiintoisen videon Joogasta ja kristityistä. Mitä ajatuksia se teissä herättää?



John MacArthurista en tiedä paljoakaan. Kuitenkin hän tuo mielestäni selkesti esiin evankeliumin ja kristinuskon olennaisimmat asiat.

5.2.11 lisäys: Niin ja vielä vähemmän tiedän tuosta toisesta haastateltavasta Doug Pagittista, mutta en allekirjoita sitä, mitä hän sanoo: "Jesus's agenda is a whole life, a complete life and a healed life". Joo, kyllä Jeesus paransi ja eheytti ihmisiä ja tekee sitä yhä, mutta Raamatun mukaan Jeesus tuli ennen kaikkea palauttamaan meidät yhteyteen Jumalan kanssa ja pelastamaan meidät synnin ja kuoleman vallasta.