Toiset kutsuvat sitä eksytyseksi, toiset äärikarismaattisuudeksi, Latter Rain -opiksi tai menestysteologiaksi, jotkut harhaoppiseksi ja kolmannet ties miksi. Sitä on vaikea määritellä, sillä siitä ei oikein saa otetta. Jenkkilästä ja kristillisten TV-kanavien kautta sitä virtaa, mutta mitä se lopulta on?
Minä en ole vielä päättänyt, millä sanalla kutsuisin sitä, sillä jokainen noista aiemmin luettelemastani sanoista on jollain tavalla negatiivinen ja tuomitsevakin . Haluaisin löytää mahdollisimman neutraalin sanan kuvaamaan sitä "outoa opetusta", sellaisen, jonka sekä puolestapuhujat, että kritisoijat hyväksyisivät. Haluaisin, että näistä opeista voitaisiin keskustella avoimesti ja hyvässä hengessä.
Omasta mielestäni kykenen tarkastelemaan omia näkemyksiäni kriittisesti ja ymmärtämään toisten näkemyksiä, eivätkä esim. lapsikaste/aikuiskaste tai henkikaste/cessationismi väittelyt ole olleet ikinä mikään ongelma minulle, koska ymmärrän, että molemmat näkemykset voivat olla olemassa samaan aikaan.
Kuitenkin näissä kristinuskon "oudoissa opetuksissa" en yhtäkkiä pystykään ymmärtämään ja sovittamaan näkemyksiäni yhteen niihin uskovien kanssa. En pysty hyväksymään Todd Bentleyä, Bill Johnsonia, David Herzogia, ja mitä näitä nyt onkaan, joita on suomessa vieraillut.
Kuitenkin näissä kristinuskon "oudoissa opetuksissa" en yhtäkkiä pystykään ymmärtämään ja sovittamaan näkemyksiäni yhteen niihin uskovien kanssa. En pysty hyväksymään Todd Bentleyä, Bill Johnsonia, David Herzogia, ja mitä näitä nyt onkaan, joita on suomessa vieraillut.
En käsitä, eivätkä ystävänikään ymmärrä miksi reagoin niin vahvasti aina, kun kuulen seurakunnissa tai muissa kristillisissä yhteyksissä opetettavan tiettyjä asioita, jotka ovat mielestäni aivan selvästi outoja ja epäraamatullisia. Miksi minua harmittaa niin hirveästi ja suututtaa ihan?
***
Tänään minun sydämeni on murheellinen, koska ihmiset, joihin luotan ja joita pidän arvossa, ovat alkaneet seurata sellaisia opettajia kuin Bill Johnson ja kumppanit. Suren sitä, miten oudot opit puskevat esiin omassa lähipiirissänikin, mm. salakavala ajatus jumaluudesta meissä jne.
Mitä vikaa on Bill Johnsonissa? Kerron nyt oman kokemukseni ja omia näkemyksiäni, mutta huomasin, että myös Ajankohtaista uskossa -blogissa on juuri juttu miehestä. Tässä linkki.
Omia kokemuksiani:
Bill Johnson on siis Bethel- seurakunnan pastori, TV:n kautta ympäri maailmaa tunnetuksi tullut julistaja, siis äärimmäisen vaikutusvaltainen, arvostettu ja myös Suomessa ainakin Healing Rooms konferensseissa vieraillut mies. Minulla on se käsitys, että hän on tosi iso nimi jenkeissä karismaattisissa piireissä ja pitelee monia naruja käsissään ja hänellä on yhteyksiä moneen suuntaan. mm. tässä kuussa suomeen tuleva Jesus Culture on perustettu Bethelissä.
Bill Johnson ei ole shokeeraava ja provosoiva kuten Bentley, eikä räikeän manipulatiivinen ja lahjakas showmies, kuten Herzog. Hän on rauhallinen, meille suomalaisille luterilaisuuteen tottuneille juuri sopivan tavallinen. Ja kuitenkin hänen opetuksensa ei ole puhdasta.
Hassua sanoa näin, koska millä oikeudella minä, joka en ole käynyt monen vuoden raamattukoulua tai teologista koulutusta, arvioin suurta julistajaa? Oikeutettu kysymys. En tahdo tuomita, kuitenkin olen sitä mieltä, että kaikilla meillä, jotka olemme uskossa ja ymmärrämme raamattua (siis osaamme lukea) on tarvittava taito arvioida opetusta. Siihenhän raamattukin kehottaa, koettelemaan ja arvioimaan raamatun valossa se, mitä saarnapöntöstä julistetaan. Ei ilkeämielisesti kritisoiden, vaan vilpittömästi totuutta etsien. "Etsikää, niin te löydätte."
Katsoin joitakin Bill Johnsonin saarnoja, ja ne olivat ikään kuin "lempeää isällistä juttelua", mutta kuitenkin niissä oli jotain, mikä sai minut kammoksumaan. Kun katsoin sen videonpätkän, missä kultapölyä satoi katosta minulle tuli todella paha olo. Hän on opettanut myös mm. aiheesta Healing and Impartation. Mitä tuo jälkimmäinen sana impartation tarkoittaa? Olen itse ymmärtänyt, että sen voisi kääntää niin, että se on ikään kuin "voiman siirtoa" . Henkilö, jolla on jokin erityinen "voima tai voitelu", siirtää sen johonkin toiseen ihmiseen. Voima ikään kuin siirtyy ihmiseltä ihmiselle suoraan.
Siitä on jo useita vuosia kun törmäsin Bill Johnsonin opetuksiin ja harmittaa, etten muista tarkkaan mitä kaikkia muita opillisia juttuja silloin oudoksuin, Siihen aikaan ajattelin, etten saa tuomita ja arvioida julistajaa tai varsinkaan puhua mitään pahaa hänestä, joten ehkä siksi en kirjoittanut epäilyksiäniä ylös. Kuitenkin mietin silloinkin, että voiko olla niin, että se onkin enemmän jotain New Agea kuin kristinuskoa tai jotenkin tuntui, että se Jeesus, jota minä seuraan on aivan eri, kuin se Jumala, mitä siellä palvotaan. Harmittaa myös, ettei minulla ollut ketään, joka olisi ymmärtänyt mistä puhun, kun puhuin näistä.
Petollista Bethelin ja Johnsonin opetuksissa on mielestäni se, että ne ovat niin oikean kuuloisia, vaikuttavat niin pyhiltä. Ja ylistykseen tottuneelle ihmisille tuntuu kuin siellä tilaisuuksissa olisi "tiivis Jumalan läsnäolo" ja tunnelma on käsinkosketeltava. Silti siellä on jotain pieniä juttuja, jotka ovat todella pielessä.
Kerron vielä erään puhtaasti subjektiivisen ja henkilökohtaisen kokemuksen Bill Johnsoniin liittyen.
Bill Johnson oli joskus Suomessa ja eräs tuttuni kertoi, että haluaa mennä hänen tilaisuuteensa ulkomaille sellaiseen healing ja impartation-juttuun, mitä ei kai Suomessa järjestetty. Eräänä iltana koin valtavaa tuskaa tuon ihmisen puolesta ja koin, ettei hänen ole hyvä mennä sinne ja rukoilin Jumalalta että hän peruisi sen. En muista kuinka kävi, mutta itse koin, että jostain syystä Jumala herätti mut rukoilemaan silloin tän ihmisen puolesta.
Vaikka olen toisinaan hämmentynyt, niin pohjimmiltani uskon, että kristilliseltäkin vaikuttavassa toiminnassa voi toimia ihan muut voimat kuin Jeesus ja Pyhä Henki. Kuten olen joskus sanonut, en missään tilanteessa kannata "henkimaailman taisteluja" ja ajatusta siitä, että meidän pitäisi sotia rukouksessa pahoja henkiä vastaan. Se ei mun mielestä ole tervettä. Silti joskus sydämelle tulee sellainen tuska, ettei voi kuin rukoilla Jumalaa jonkun ihmisen puolesta..
Bill Johnson oli joskus Suomessa ja eräs tuttuni kertoi, että haluaa mennä hänen tilaisuuteensa ulkomaille sellaiseen healing ja impartation-juttuun, mitä ei kai Suomessa järjestetty. Eräänä iltana koin valtavaa tuskaa tuon ihmisen puolesta ja koin, ettei hänen ole hyvä mennä sinne ja rukoilin Jumalalta että hän peruisi sen. En muista kuinka kävi, mutta itse koin, että jostain syystä Jumala herätti mut rukoilemaan silloin tän ihmisen puolesta.
Vaikka olen toisinaan hämmentynyt, niin pohjimmiltani uskon, että kristilliseltäkin vaikuttavassa toiminnassa voi toimia ihan muut voimat kuin Jeesus ja Pyhä Henki. Kuten olen joskus sanonut, en missään tilanteessa kannata "henkimaailman taisteluja" ja ajatusta siitä, että meidän pitäisi sotia rukouksessa pahoja henkiä vastaan. Se ei mun mielestä ole tervettä. Silti joskus sydämelle tulee sellainen tuska, ettei voi kuin rukoilla Jumalaa jonkun ihmisen puolesta..
Tästä tuli pitkä vuodatus ja väärään kellonaikaan, mutta tekipä hyvää saada kaikki tämä ulos. ^^
Siunattua viikkoa :)
Siunattua viikkoa :)