Maailman suurin voima

Jos en uskoisi Jumalaan ja luottaisi Raamatun olevan totta, sanoisin, että maailman kaikista suurin voima on pelko. Ainakin minun elämääni pelko ohjailee, rajoittaa ja lamaannuttaa käsittämättömän paljon. En elä sellaista elämää, kuin haluaisin enkä tee niitä tekoja, mitä haluaisin, koska pelkään.

Raamattu todistaa kuitenkin, että on olemassa pelkoakin suurempi voima. Rakkaus.

"Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa." 1. Joh 4:17-18

Pelkoa ei rakkaudessa ole. Siellä, missä rakkaus hallitsee, pelko joutuu väistymään! Tällaista täydellistä rakkautta ei löydy ihmisiltä, vaan ainoastaan Jumalalata. Häneltä, josta sanotaan:" Jumala on rakkaus." Jumalan rakkaus on tullut konkreettisesti ilmi Jeesuksessa Kristuksessa.

Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän. Siinä on rakkaus -- ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. 1. joh 4:9-10

Entä kun pelottaa, kuinka voin olla varma Jumalan rakkaudesta? Kuinka voin olla varma siitä, että Jumalan rakkaus on todella voimakkaampi, kuin kaikki ne pelot, jotka yrittävät minua nujertaa? Tässä on yksi suosikkikohtani Raamatusta:

 Mitä voimme tästä päätellä? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin?  Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala -- mutta hän julistaa vanhurskaaksi! Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus -- mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme! Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Tuska tai ahdistus, vaino tai nälkä, alastomuus, vaara tai miekka?On kirjoitettu: -- Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina.  Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut. Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. Room 8:31-39 (korostus minun lisäämäni)

Yhdessä Tenth Avenue Northin kappaleessa (Healing Begins, muistaakseni), on yksi säe, jossa lauletaan: "Fear is just a lie, open up your eyes." Uskon, että pelko on valhe, joka haihtuu kuin aamukaste auringon noustessa, kun totuus tulee. Uskon, että totuus on Jumalan rakkaus.

Sananlaskut ovat täynnä syvää viisautta ja kun hain nettiraamatusta sanalla pelko, löysin tällaien helmen:

Joka ihmisiä pelkää, on pelkonsa vanki, joka luottaa Herraan, on turvassa. Sananl. 29:25

Kunpa luottaisin aina Herraan! 

Kiitollisuudesta

Kirjoitin viimeksi Jumalan hyvyydestä ja tajusin sen jälkeen, kuinka valtavan paljon olen elämässäni saanut kokea Jumalan hyvyyttä. Jumala on tuhlaillut siunauksiaan minuun ja elämäni on ollut hyvää. Kuinka siitä huolimatta epäilen Jumalan hyvyyttä, armoa ja rakkautta? Miksi en kiitä siitä kaikesta, mitä hän on elämässäni tehnyt?

Jumala on siirtänyt minut pimeyden vallasta rakkaan poikansa valtakuntaan. Hän on antanut kaikki syntini anteeksi Jeesuksen tähden. Jumala on antanut minulle oikeuden tulla lapsekseen. Hän on Jeesuksessa lahjoittanut minulle kaiken, mitä tarvitsen elämään ja jumalanpelkoon. Lisäksi hän on nähnyt minut jo äitini kohdussa ja ollut mukana jokaisessa hetkessäni. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, hän oli luonut kaikki päiväni. Hän tuntee minut läpikotaisin ja rakastaa minua.

Voin nähdä Jumalan kädenjäljet elämässäni. Hän on siunannut minua, vastannut rukouksiini ja johdattanut minua silloinkin, kun en ole itse nähnyt minne astun. Hän on pitänyt huolta, lohduttanut ja uskon, että hän on myös varjellut. Sydämeni on juuri nyt täynnä kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. 

Tahtoisin kuitenkin kiittää Jumalaa myös silloin, kun minusta ei tunnu siltä. Haluaisin sellaisen asenteen, että kiittäisin "joka tilassa" tai "aina ja kaikesta" Jumalaa. Tuntuu tosin vaikealta, ellei jopa mahdottomalta kiittää kaikesta Jumalaa. Olen kuullut opetettavan, ettei kaikesta tarvitse kiittää. Eihän vaikeista asioista pysty kiittämään. Kuitenkin Raamatun Job teki niin: "Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi". Oho. Jobin kirja on täynnä suurta tuskaa ja inhimillisiä vihan tunteita Jumalaa kohtaan ja sen keskellä tuo yksi lause tuntuu miltei käsittämättömältä. Kuinka on mahdollista kiittää Jumalaa aina ja kaikesta?

 Tällä hetkellä minulla on kuitenkin paljon aiheita kiittää. On niin paljon arkisia asioita, joista harvoin muistan olla kiitollinen. On koti, jonka vesihanasta tulee puhdasta vettä, kylmää ja lämmintä. Vaikka ulkona on kirpeä pakkasilma, sisällä on ihanan lämmintä ja mukavaa. Lähikaupasta saan ruokaa ja vielä kesän loppuun asti minulla on töitä, joten rahaakin on. Pääsen myös lomailemaan mikä tuntuu luksukselta. Elämässä on paljon hyviä ihmissuhteita. Terveyttäkin on Luoja suonut. ¨

Minun ei tarvitse pelätä näiden menettämistä, siitä ei ole mitään hyötyä. Voin hyvällä omalla tunnolla iloita ja olla kiitollinen.

 "Tyytyväisyys on vaikea laji" laulaa Jukka Poika kappaleessa Kiitollisuutta. Niin se taitaa olla.

Jumalan käsittämätön hyvyys

Viime aikoina olen yrittänyt käsittää sen, että Jumala todella on täydellisen hyvä Jumala, jonka tahto on pelkästään hyvä. Tahtoisin uskoa ja luottaa siihen koko sydämestäni, sillä se on totta.

Raamattu todistaa Jumalan hyvyydestä. Monissa kohdin se sanotaan suoraan, mutta sen voi myös lukea ikään kuin rivien välistä. Raamattu kertoo siitä, kuinka Jumala on kaikkina aikoina osoittanut hyvyyttään, rakkauttaan ja armoaan ihmisiä kohtaan.

Hän antoi ihmissuvulle uuden mahdollisuuden, eikä tuhonnut kaikkia ihmisiä vedenpaisumuksessa, vaan pelasti Nooan ja hänen perheensä arkissa. Hän teki liiton Aabrahamin kanssa ja hän piti kiinni Israelin kansasta, vaikka se oli uppiniskainen ja tottelematon. Kaikkein suurimpana hyvyyden osoituksena Jumala lähetti Poikansa maailmaan. Jeesuksen ristinkuolema sovitti lopullisesti meidän pahat tekomme. Jokainen, joka nyt kääntyy ja uskoo häneen, saa syntinsä anteeksi ja hänestä tulee Jumalan lapsi.

Vaikka voin Raamatusta lukea niin paljon Jumalan hyvyydestä, tuntuu se käytännössä välillä käsittämättömältä. Elämässä tapahtuu väistämättä myös ikäviä asioita ja joskus on vaikea luottaa siihen, että Jumala on hyvä, eikä hän tahdo minulle pahaa.

Jos en usko Jumalaan hyvyyteen, en myöskään aidosti luota siihen, että Jumala tietää mikä on minulle parasta. Silloin alan helposti toteuttamaan omia suunnitelmiani. Epäusko Jumalan hyvyyteen vetää minua poispäin hänestä, kun taas hänen hyvyytensä vetää minua lähemmäs häntä. Siispä tahtoisin tuntea Jumalan hyvyyden entistä paremmin, jotta uskaltaisin luottaa häneen täysillä. Tahtoisin katsoa ja nähdä omin silmin Jumalan hyvyyden, tahtoisin maistaa ja tuntea sen.

"Katsokaa, nähkää omin silmin! Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä! Onnellinen se, joka turvaa häneen." Ps 34:8

 Jumalan hyvyys tuntuu joskus meistä käsittämättömältä, mutta se on kuitenkin tosiasia, joka ei muutu. Jumala on hyvä. Käsittämättömän hyvä.

(tekstiä muokattu ja selkiytetty 22.2.13)