maanantai 19. joulukuuta 2011

Rahaa, joulurahaa, muista jouluna kuluttaa...

Juuri nyt, kun toivotellaan toisillemme joulun rauhaa ja iloa, ovat ihmiset stressaantuneempia, kiireisempiä ja väsyneempiä kuin koskaan. Tai ainakin minä olen hyvin kiireinen ja väsynyt juuri nyt joulun alla. Se kuulostaa jotenkin nurinkuriselta.

Jouluna oikein korostuu se, mitä meiltä puuttuu. "Hyvinvoivassa", ja kulutukseen perustuvassa maailmassa me olemme kadottaneet jotain olennaista. Missä on kiireettömyys, läheisyys, lämpö? Rauha? Kaiken pitäisi voida olla rahalla ostettavissa. Hyvän omaatunnonkin pitäisi olla kaupan. Sen, jolla on eniten rahaa, pitäisi olla kaikkein onnellisin.

Raha ja rauha. Vain yksi pieni kirjain erottaa ne toisistaan. Kumpi on hallinnut minua tänä(kin) jouluaikana? Kumpi on ohjannut tekemisiäni, kumman ääntä olen kuunnellut?

Selitykset käyvät turhiksi. Olen kumartunut jälleen rahan edessä. Olen häpämättömästi uhrannut aikani kuluttamiseen, stressaamiseen ja kiireeseen, sen sijaan, että olisin pyhittänyt tämän joulunalusajan rauhan etsimiseen ja vaalimiseen, sekä lähimmäisteni rakastamiseen. Olen unohtanut rauhan. Olenko kadottanut sen lopullisesti?

Entä jos todellinen rauha onkin vain kuiskauksen päässä? Entä jos se on aivan vieressä, suljetun oven takana ja vain odottaa pääsyä sisään? Joulun rauha. Jokapäiväinen rauha. Rauha, joka kestää lujana, kun kaikki muu hajoaa. Rauha, joka seuraa minua ikuisuuden verhon taakse, yli kuoleman rajan. Voiko olla niin, että rauha ei ole kaukana jossain, vaan juuri tässä, kun sydämeni huokaa sinun nimeäsi, Jeesus.

Mikä tämä rauha on, joka on kanssani ihmisvilinässä, liikennevaloissa, koulunpenkillä ja silloinkin kun istun koneeni ääressä kirjoittamassa? Mikä tämä rauha on?

Tämä on se rauha, jonka jokainen voi saada, kun hänet on sovitettu Jumalan kanssa, kun hänellä on rauha itse Pyhän Jumalan kanssa. Kun on saanut anteeksi, kun synnit on pyyhitty pois, Jeesuksen ristinkuoleman tähden. Silloin saa syntyä Jumalan lapseksi, saa olla vain Hänen omansa. Eikä mikään, mikään, ei mikään voi silloin erottaa sinua Jumalan rakkaudesta. Hänestä itsestään.

Haluan vielä toivottaa:

"Rauhaa, joulurauhaa, muistakaa joulunne pyhittää"

2 kommenttia:

  1. Niinpä:
    Raha vai rauha?

    Minulla se on niin, että mitä enemmän tulee ikää sitä vähemmän merkitsee jouluraha joulurauhan rinnalla.

    Olen "joutunut" olemaan töissä muutamana jouluna, valvonut osastolla jouluyönä, ollut vapaaehtoistyössä jouluaattona. Ne kokemukset ovat antaneet hyvää perspektiiviä katsoa joulua ohi kaupallisuuden ja traditioiden, joiden paineessa ihmiset uupuvat.
    Eräänä joulukuuna sain pahan murtuman olkavarteeni. Siihen loppuivat "joulukiireet" ja sen kokemuksen myötä emme ole kaivanneet "joulukiireitä" :)

    Mitkähän olisivat Jeesuksen neuvot ja ohjeet, jos voisimme Häneltä nyt kysyä, miten Hän tahtoo meidän juhlivan syntymäpäiväänsä?
    Joitakin vastauksia voimme löytää Jumalan Sanastakin.

    Joulurauhaa ja siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa! <3

    VastaaPoista
  2. Niin, ehkäpä Jeesus haluaisi itse kertoa, miten haluaisi synttärejään juhlittavan?

    Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa sinullekin, nurkkalintu :)

    VastaaPoista