sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Seurakuntasunnuntai

Blogihiljaisuus on ohi hetkeksi. Päätin niin. Nettitauko ei aivan täysin onnistunut, mutta auttoi kuitenkin :) voin suositella muillekin.

***

Tänä harmaana ja sateisena sunnuntaiaamuna olin ehtoollisjumalanpalveluksessa omassa seurakunnassani. Oli hyvä olla, turvallista, rauhallista, herkkää ja kaunista. Perinteitä ja vapautta sopivassa suhteessa. Jumalan läheisyyttä. Tuntuu hyvältä olla osa suurempaa kokonaisuutta. Kokea yhteyttä niin erilaisten ihmisten kanssa. Tuntea olevansa kotona. Levätä.

Tiedän mainiosti, etten ole täydellisessä seurakunnassa. Tiedän, meilläkin on omat ongelmamme. Ja jos olen rehellinen, niin välillä iskee toivottomuus. Kuitenkin luulen, etten voi vierittää syytä kenenkään niskoille...ehkä seurakunnassa on yhtä monta ongelmaa kuin on jäseniä...ja minäkin olen niistä yksi.

Tahdon rakastaa seurakuntaani ja siunata sitä. Puhua siitä hyvää ja rukoilla sen puolesta. Jumala ei ole sitä unohtanut. Jumala ei katso niin kuin me ihmiset katsomme. Hän ei näe seurakuntaa niin kuin minä sen näen. Kun Jumala katsoo seurakuntaa hän näkee pyhien joukon, puhtaan ja kirkkaan "Kristuksen morsiamen".

Voi mitä kaanaankieltä taas, hahah :D Yksinkertaisesti, luulen, että Jumala näkee seurakuntaa katsoessaan ongelmien sijasta joukon hänen rakkaita lapsiaan, joista hän haluaa pitää huolta ja joita hän haluaa johdattaa eteenpäin.

***

Vaikka aina ei siltä tuntuisi, Jumalalla on kaikki hallinnassa. Koko elämämme on Jumalan tiedossa ja olemme hänen hoidossaan ja Jumalan aikataulu on paras aikataulu, vaikka joskus tuntuu, että asioita tapahtuu liian nopeaan, nopeammin kuin mitä itse pysyy perässä. Tai sitten tuntuu, että Jumala hidastelee ja on myöhässä. Uskon kuitenkin, että Jumala tietää paremmin, koska hän näkee kokonaisuuden. Minun ei tarvitse sitä kokonaisuutta onneksi nähdä, se olisi liikaa minulle. Riittää, että näen aina eteenpäin sen yhden askeleen. Nyt seuraava askel voisi olla vaikka koulutehtävien tekeminen...

11 kommenttia:

  1. Olen vähän kade. Kunpa itsekin olisin mennyt sunnuntaiaamuna jumalanpalvelukseen lauantain baari-illan sijaan. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. :)

    VastaaPoista
  2. Miksi edes harkita lauantain baari-iltaa? En näe ed kommentissa mitään hymiön arvoista. Tämä kommentti ei ole tuomio. Olen vain väsynyt kyseiseen tapaan seurata Jeesusta.
    "Jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys.?"
    Matt 6:23
    Eli jos uskomme ei perustukaan raamatun totuuteen, samoin tekomme, kuinka pimeä onkaan uskomme. Se on säälittävämpää kuin niiden, jotka eivät usko ollenkaan.
    Rukoukseni on, että pyhät pyhittyisivät enemmän. Emme voi itse määritellä pyhää elämää, sillä raamattu on sen jo määritellyt. Se on elämää, jossa ei tarvitse kadehtia eikä katua.

    Kiitos Anna! Hieno blogi! Mihin seurakuntaan sä kuulut. Ei sillä oo suurempaa merkitystä, kiinnostaa vaan. Taidetaan olla saman Isän lapsia jokatapauksessa..

    VastaaPoista
  3. Höh, kirjoitin pitkän kommentin, joka katosi :( Nyt lyhyemmin

    Kiitos kommentista Hanna :) saman isän lapsosia ollaan. Sulla on kiva blogi. Seurakuntaa en viitti täällä kertoa, mutta hyvä seurakunta se on :) Siunausta ja auringonpaisteista kevättä!

    Artsi
    En tiedä mitä sanoisin, siksi en vastannut kommenttiisi mitään. Nyt kuitenkin yritän sanoa jotain, toivottavasti et ymmärrä väärin, tarkoitus ei oo saarnata.

    Mä uskon kans, että kristityn elämä ja baarielämä ei kuulu yhteen, mut sulle itellesi se ei varmaan ole ongelma niin mietin, että pitäiskö sanoa mitään. Ehkä sanon kuitenkin jotain..Mun mielestä kysymys ei oo tiukkapipoisuudesta jos ei biletä ja dokaa niin kuin muut. Pikemminkin se on normaalia kristityn elämää, jota Jeesus hallitsee. Hän vapauttaa meidät synnin yms. orjuudesta elämään sellaista elämää kuin hän on tarkoittanut. (Room 6:15-->) Runsaasti siunausta :)

    VastaaPoista
  4. Mä en oo ihan samoilla linjoilla. Armoa ei ansaita tekojen kautta. Mulla ei ole huonoa omatuntoa siitä, että joskus biletän.

    "Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen." Gal 5:1


    "

    VastaaPoista
  5. No se on kyllä totta, että teoilla ei armoa ansaita. Mutta toisaalta armoa ei voi käyttää tekosyynä syntiin. Eri asia on sit, mitä synti on ja mikä on syntiä. Raamattu osoittaa sen, mutta enempää en taida jatkaa kun tämä keskustelu tuntuu vähän hassulta:)

    Siunausta!

    VastaaPoista
  6. Kyse on asenteesta Jeesusta kohtaan ja raamatun sanaa kohtaan. Onko Jeesuksen elämä mallina meille? Sen tulisi olla. Emmekä voi itse päätellä mitä Jeesus tekisi, vaan se täytyy lukea raamatusta.
    Jeesus meni aina pelastamaan syntiset. Vapauttamaan. Olen aivan varma siitä, että Jeesus menisi baariin pelastamaan sielut, jotka hakevat lihallensa nautintoa, seuraavat itsekkäitä himojaan ja halujaan. Hän ei menisi tuomitsemaan, vaan vapauttamaan.

    Artsissa asuva Jeesus haluaa pelastaa maailmaa helvetistä taivaaseen. Jääkö biletyksen lomassa sille sijaa ja onko sen seurauksena todistus kaiken muuttavasta Jumalasta uskottava?

    Tästä on kyse.

    En ole fariseus. Henki itse todistaa minussa, että olen taivaallisen Isän lapsi. En ole itsessäni mitään. Jeesus minussa on kaikki. Helvetti vapisee sen voiman edessä. Ja sen voiman toivoisin vaikuttavan jokaisessa Hänen omassaan.

    Anne: Monesti kavereille ja ystäville on vaikeampaa puhua sitä totuutta, jota puhumaan meidät on tarkoitettu. Ole uskollinen ja rohkea. Ja täynnä rakkautta.

    VastaaPoista
  7. Ja täytyyhän minunkin painottaa sanani raamatun tekstillä vielä:

    "Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille, älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
    Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.

    Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!

    Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette? Joko synnin palvelijoita kuolemaksi, tai kuuliaisuuden vanhurskaudeksi."
    Room 6:12-16

    Koko luku on loistava.

    VastaaPoista
  8. Kiitos Hanna selkeistä sanoistasi :)

    Totta se, että on vaikea puhua totuutta. Tarvitsen todellakin uskollisuutta ja rohkeutta...Jumalalla on paljon työmaata minussa sen suhteen :P

    VastaaPoista
  9. Niin meissä kaikissa. Mutta kun kokemusta karttuu, tulee varmuutta ja homma helpottuu. Uskollisuus Jumalankin puoleen on asia, jota täytyy treenata jatkuvasti.
    Onneks Pyhä Henki on jatkuvasti oppaana ja tulee heti voimaksemme kun päätämme olla totuudelle kuuliaisia. Ja palkkaa kertyy taivaaseen. Se on ihanaa!

    VastaaPoista
  10. Kiitos rohakaisevasta kommentista, kenties oivalsin jotain :) Siunausta!

    VastaaPoista