Tämä laulu sai minut miettimään viimeaikaista räpiköintiäni elämässä eteenpäin. Haluaisin laulaa tuon kertosäkeen Jumalalle. Ole voimani, koska minulla ei ole sitä enää.
En tahdo elää tällaista elämää, millaista se on nyt. Päältäpäin täyttä elämää, sisältä onttoa. Niin moni asia sitoo ja kahlitsee, toisaalta niin moni hyvä asia jää tekemättä. Olen hengellisesti ikään kuin elävä kuollut, elän, mutta en hengitä. Olen ties kuinka monet kerrat jättänyt asiani Jumalalle ja yrittänyt sitten parantaa tapani ja tehdä sen, mitä minun kuuluukin tehdä ja räpiköidä irti siitä, mikä kahlitsee, synneistä, kaunasta ja vihasta. Mutta en vain onnistu.
Minusta tuntuu, että mitä enemmän yritän pyristellä päästäkseni vapaaksi, sitä tiukemmiksi kahleet kiristyvät. Mitä enemmän yritän pinnistellä ja ponnistella ollakseni hyvä ihminen ja iloinen uskova, sitä kauemmas luisun Jumalan armosta ja rakkaudesta. Sillä armohan on jotain, minkä voi vain vastaanottaa. Ja jostain syystä on vaikea ottaa vastaan sitä, mitä ei ollenkaan ansaitse.
"Ei Jumalan kuulu rakastaa minua, ellen ensin parantele elämääni. Ei hänen kuulu vapauttaa minua kahleista, jotka olen itse itselleni sitonut. Ei ole oikein, että Jumala armahtaisi minua, koska minä en ansaitse sitä. "
Tiedän, että ne ovat valheita ja Jumala tahtoo armahtaa. Mutta minusta tuntuu, että en osaa ottaa sitä armoa vastaan. Minusta tuntuu että en jaksa enää yrittää taistella. Jumala saa luvan aloittaa taistelunsa minusta. Tai kenties hän onkin koko ajan taistellut puolestani?
Kiitos! Rukoilin et Jumala puhuisi mulle taas sun blogin kautta -et kunpa olisit päivittänyt. Ja oli just siitä aiheesta, mitä oli sydämellä. Jumala taistelle, Hän on sankari hädässä. Hän ei luovuta. Hän on voittaja. Ja sun sydämelle Isä puhuu paljon tärkeitä asioita. Olet armoitettu ja varustettu lahjoilla ja helmikoruilla.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, Anonyymi :) Ihana kuulla, että Jumala puhui sinulle. Kommenttisi myös rohkaisi jatkamaan tätä blogia. Minusta tuntuu, ettei minulla ole mitään sanottavaa, ja kirjoitan vain "kuolleita sanoja", mutta Jumala suuressa armossaan voi puhaltaa niihinkin oman henkensä ja herättää sanat eloon. Onhan Jumala se, joka: "tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu olemattomat olemaan." Room 4:17
VastaaPoista