Hämmennystä ja antautumista

Elämä hämmentää, se heittää eteen yllättäviä tilanteita, jotka pistää pohtimaan asioita.

Ikävien ja kamalien yllätysten lisäksi olen saanut yllättyä myös positiivisesti. Iloitsen ihmisistä elämässäni, vanhoista ja uusista tuttavuuksista.

Olen sanonut Jumalalle, että hän saa tehdä minun kesälläni mitä haluaa ja uskon, että tulossa on hyviä asioita. Jumala käänsi hyväksi sen "helvetinkin", mitä elämä oli vielä reilu kuukausi sitten. Pelkäsin läheisen menettämistä niin paljon, etten olisi uskonut sitä, että elämä voisi jatkua näin ja tilanne normalisoitua tähän pisteeseen. Onneksi minun uskoani ei kysytty. Kiitos Jeesus.

Toisaalta jossain takaraivossa jyskyttää edelleen pieni pelko, että mitä jos kuitenkin pahin vielä tapahtuu? Etukäteen pelkääminen ja murehtiminen ei kuitenkaan hyödytä mitään, niinpä valitsen nauttia tästä hetkestä ja olla tänään onnellinen!

Olen parin kuukauden aikana oppinut uusia asioita itsestäni ja joutunut kohtaamaan joitakin heikkouksiani. Olen esimerkiksi tajunnut, etten voi kantaa muiden ihmisten murheita harteillani. En voi lievittää kenenkään toisen surua ja tuskaa suremallla ja tuskailemalla hänenkin edestään. Se ei auta tuota toista ihmistä yhtään, mutta pahentaa omaa oloani. Se, että murehdin, ei tee minusta yhtään pyhempää, väsyneemmän vain. Raamattu sanoo viisaasti, että jokaisen on kannettava oma kuormansa. Toisaalta samassa luvussa sanotaan, että kantakaa toistenne taakkoja. Jotenkin en usko näiden olevan ristiriidassa keskenään...tätä pitää pohtia.

Minusta tuntuu, että Jumalalla olisi minulle niin paljon enemmän sanottavaa, kuin mitä minä häntä olen kuunnellut. Suren sitä, millaista elämäni on, kiireistä ja itsekästä elämää. Haluaisin oppia elämään eri tavalla. Siten, että Jumala olisi käytännössä minulle rakkain, ei vain teoriassa. Niin, että olisin jälleen riippuvainen hänen sanastaan ja hänen läheisyydestään. "Onneni on olla Herraa lähellä"...Se on  niin totta! Olen onnellisimmillani hänen läheisyydessään ja silloin säteilen hänen iloaan, valoaan ja rauhaansa ympärilleni.

Ota Jumala minun elämäni hyviin käsiisi ja tee elämässän iniitä asioita, joita sinä haluat siinä tehdä. Haluan kuunnella sinua, puhu minulle ja opeta minua hiljentymään. Luovutan  jälleen koko elämäni  sinulle!