perjantai 4. helmikuuta 2011

Tyhjyys

Toisinaan olo tuntuu niin tyhjältä. Juoksen päivästä toiseen, koitan täyttää velvollisuuteni, ansaita vähän vapaa-aikaa ja nauttia siitä. Olen välillä onnellinen ja elämä tuntuu olevan mallillaan. Silti jossain sydämessä kaihertaa omituinen tyhjyydentunne.

Kenties etsimme kaikki jatkuvasti jotain, mikä täyttäisi sydämemme kaipauksen. Haalimme itsellemme tavaraa ja ympärillemme ihmisiä, mutta tyhjyys ei täyty. Minä saatan toivoa itselleni jotain kivaa asiaa, vaikka jotain kivaa kirjaa, mutta sen saatuani tunnen pettymystä ja haluankin kohta taas jotain muuta. Tyhjyydentunne ja selittämätön kaipaus eivät täyty materialla.

Uskon, että vain Jumala, ääretön, hyvä ja rakastava voi täyttää sen tyhjyyden, joka on minun sydämessäni. Kuinka helppo se onkaan unohtaa.. Onneksi voin palata hänen luokseen koska tahansa, eikä Hänen edessään tarvitse esittää mitään. Tai ei voi esittää mitään, hän näkee kuitenkin lävitsemme :) Jeesus kutsuu luokseen meitä, tyhjiä ja rikkinäisiä astioita. Hän tahtoo vallata meidät uudestaan ja kokonaan...

Ohessa 1. säkeistö ja kertosäe Petrus Ahosen biisistä Valtaa minut taas:
Tämän tyhjän sydämen tuon jälleen eteesi.
Kaiken sinä tiedät, sillä näet lävitseni.
Hyväksyt minut kuitenkin, Jeesus.
Vaikka lankeaisin saisin tulla takaisin.

Herra valtaa minut taas
uudestaan ja kokonaan,
anna tulesi puhdistaa,
kaiken turhan saakoon se polttaa....

Kappale löytyy myös youtubesta, mutta en viitsinyt laittaa sitä tänne.

2 kommenttia:

  1. Totta. Rakkautta me ihmiset tarvitsemme. Jumala on rakkaus.

    VastaaPoista
  2. Niin, ja kunpa sen oikein sisäistäisi, että Jumala rakastaa! Ettei se jäisi vain sanonnaksi, vaan tulisi todeksi.

    VastaaPoista