keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Eksytyksiä, onko niitä?

Epäröin kirjoittaa tästä, kun en itsekään oikein ymmärrä aihetta.

Mitä on eksytys - tai mieluummin käyttäisin sanaa "harhaanjohtava opetus"? Vai voidaanko kristillisestä toiminnasta/opetuksesta edes sanoa, että se on eksytystä tai harhaanjohtavaa? Kuinka pitäisi suhtautua outoon opetukseen? Miten aiheesta pitäisi puhua ja kirjoittaa? Onko oikein mainita nimiä ja yksityiskohtia?

Pohdin tätä varmaan siksi, että viime vuosina olen alkanut enemmän ajatella itse. Aiemmin nielin aika lailla pureksimatta kaiken ja ajattelin, että on väärin tuomita ketään. Luotin aika sokeasti siihen, mihin ihmiset lähelläni luottivat. Ajattelin myös, että ”hedelmistään puu tunnetaan”. Ajattelin, että vaikka toiminta on kummallista, niin siitä ei tarvitse välittää, jos tapahtuu pelastumisia, ihmisiä paranee ja ihmeitä tapahtuu. Ne todistavat siitä, että toiminta on Jumalasta.

Nykyään ajattelen, että raamatullisuus on ainoa luotettava todiste siitä, että jokin on Jumalasta. Opetuksen täytyy perustua vahvasti Raamattuun, eikä voi ottaa jakeita sieltä täältä ja rakentaa omaa teologiaa. Täytyy ymmärtää asiayhteys ja isompi kokonaisuus, koko jaejakso, luku, kirja jne. Ja lopulta täytyy ymmärtää koko Raamatun kokonaisuus, jonka keskipisteessä on Jeesuksen ristinkuolema. Niinpä Raamattua ei voi ymmärtää ilman Jeesuksen ristinkuolemaa.

Olen joskus katsonut netistä jotain videoita (amerikkalaisia, suosittuja julistajia), joista olen miettinyt, että tätäkö on kristinusko, todella. Onko tämä se sama usko, minkä vuoksi ihmiset jossain suljetuissa maissa antavat henkensä?

Täällä on kirjoitus aiheesta
samoin täällä ja myös täällä.

Nurkkalintu toi yhdessä kommentissaan esiin hyvän ajatuksen siitä, että pahaa vastustetaan tekemällä hyvää. Kenties samalla tavoin "harhaanjohtavaa opetusta" voi vastustaa opettamalla sitä, mikä on oikeaa ja totta. Siispä minunkin pitäisi keskittyä itse Jeesukseen ja evankeliumiin ja hakeutua sellaiseen seuraan, jossa sitä julistetaan. Ja kirjoittaa tänne blogiinkin ennemmin Jeesuksesta kuin jostain eksytyksistä...

5 kommenttia:

  1. On se kuitenkin hyvä, että tartut näihin "arkoihinkin" asioihin.

    Juuri äsken eksyin pariin "kyseenalaiseen" blogiin. En jäänyt niiden sisältöön perehtymään, mutta se mitä luin, sai pulssini kohoamaan. Minulle riitti maininnat enkelien valtakunnasta ja oman sisäisen äänen kuuntelemisesta ja sen mukaan elämisestä.

    On niin monensorttista harhaa ja harhautusta omassa ev.lut. kirkossakin. Katto korkeella ja seinät leveellä. Suuren sateenvarjon alle mahtuu... Mitäs muita sanontoja olen kuullut....? :)
    Olen viime aikoina ollut aika väsynyt kaikkeen, mikä velloo kirkossa....
    Ei ole kirkko enää sama, mitä se oli vielä 80-luvulla. En tykkää.
    Ei ole Suomi enää sama, mitä se oli vielä 90-luvulla. En tykkää.
    Olen vanha. En tykkää!

    Laittamasi linkit ovat hyviä.

    Hyvää viikonloppua ja 2. adventtisunnuntaita!

    VastaaPoista
  2. Tottahan eksytystä ja harhaanjohtavaa opetusta on ja niille teille eksyminen johtaa ennemmin tai myöhemmin hengelliseen konkurssiin, koska ne eivät pohjaudu totuuteen. On hyvä, että niistä varoitetaan, kuten sinä teet ja myös noissa laittamissasi linkeissä. Mielestäni niistä on hyvä tietää, mutta ei niiden pohtimiseen kannata uhrata liikaa aikaa, vaan pääasia on varmasti keskittyä seuraamaan Jeesusta :) Minulle on tullut kova jano tutkia Raamattua ja uskon, että sen lukeminen on parasta lääkettä harhaoppeja vastaan.

    Ja anteeksi tämän vastauksen tätimäinen ja neuvova sävy. En tiedä mistä se tulee ja miten siitä pääsisi eroon. Olen paljon (ehkä liikaakin) pohtinut ja harmitellut noita harhaanjohtavia opetuksia, joita tuntuu olevan niin paljon liikkeellä. Tosin jonkun muun vinkkelistä voin itsekin näyttää aivan hairahtaneelta.

    VastaaPoista
  3. Nurkkalintu, kiitos kommentista! Totta, jo kirkon sisältä löytyy monenlaista opetusta. Onneksi kuitenkin vielä julistetaan evankeliumia, meidän Alfa-kurssilla ainakin :)

    Mä olen pohtinut ns. uuskarismaattisuutta, koska olen tavallaan sen vaikutuspiirissä. Mietin mikä mua siinä niin hämää. Mietin, että onko vain mun mielipide, että jokin opetus on harhaanjohtavaa, kun kuitenkin tunnen monia hyviä tyyppejä, jotka uskoo siihen.

    Noissa linkeissä oli oudoista ilmiöistä juttua, niin en tiedä onko niiden takana oikeasti joku vieras henki. Silti tuntuu, että ne ilmiöt vie huomion pois siitä, mikä on uskossa keskeisintä, Jeesuksesta ja hänen ristinkuolemastaan. Moni hyväkin asia voi viedä Jeesuksen paikan.

    Häivähdys: en minä ainakaan huomannut mitään tätimäistä sävyä :) Olet ihan oikeassa, pitäisi keskittyä Jeesuksen seuraamiseen, eikä tämmöisten asioiden pohtimiseen. Muutenkin uskonasioiden pohtimisen sijaan pitäisi elää uskoa todeksi, jakaa arkea Jeesuksen kanssa ja lukea Raamattua. Raamattu tosiaan pitää tiellä.

    VastaaPoista
  4. Juuri tänään mieheni kertoi kuulleensa eilen vanhalta ystävältään, miten tämän kaksi ystäväpariskuntaa, jotka olivat olleet aktiiveja torontolaisessa liikkeessä ja uhranneet siihen lähes koko omaisuutensakin, olivat kokonaan luopuneet uskosta. "Pelkkää valhetta kaikki" he olivat sanoneet. Toivottavasti he vielä löytävät totuuden ja oikean suhteen Kristukseen. Se voi olla tuollaisen taustan jälkeen vaikeampaa kuin ihan "pystymetsästä".

    VastaaPoista