Olen viime aikoina käynyt monien erilaisten seurakuntien tilaisuuksissa. Lähikirkossa, omassa seurakunnassa, siskon srk:ssa, kavereiden mukana erilaisissa seurakunnissa ja tänään olin erään lähetysjärjestön tilaisuudessa. Siellä olikin tämän päivän saarnan aiheena osuvasti seurakunta ja siihen sitoutuminen. Auts.
Tiedän, etten ole ainoa tässä kaupungissa, joka harrastaa seilausta eri seurakuntien tilaisuuksissa. Moni ikäiseni etsii paikkaansa samalla tavoin kuin minäkin. Osa on luovuttanut eikä käy missään ja jotkut ovat myös perin pohjin pettyneet.
Eri seurakunnissa olisi niin paljon mielenkiintoisia tilaisuuksia ja kavereitakin olisi vähän siellä täällä, mutta kaikkeen ei voi kuitenkaan revetä. Pitäisi löytää se kuuluisa oma paikka. Joskus melkein toivon asuvani jossain, missä ei olisi niin paljon tarjontaa seurakuntien suhteen. Olen iloinen, että minulla on oma rakas seurakunta. Koen kuuluvani sinne, mutta en tiedä mikä minun paikkani on siinä kokonaisuudessa.
Tahtoisin olla mukana jossain, mikä rakentaisi seurakuntaa, mutta toistaiseksi hengaan vaan. Mieluiten tahtoisin tehdä jotain seurakunnan ulkopuolisten ihmisten tavoittamiseksi, en niinkään seurakuntalaisten viihdyttämiseksi.
Tahtoisin muutenkin elämässäni tuntea, että se, mitä teen on merkityksellistä. Opiskelu on tähän saakka tuntunut ainakin ajoittain mielekkäältä ja jos pääsen alan töihin, niin työnteko tuntuu varmasti mielekkäältä. Minulla on kuitenkin ollut aikanaan paljon suurempia unelmia. Sellaisia unelmia, että voisin tehdä jotain, joka muuttaisi ihmisten elämiä. No, aikuistumiseen kai kuuluu(?) se, että turha idealismi ja sankaruushaaveet karisevat, kun alkaa nähdä realistisemmin omat rajalliset mahdollisuutensa. Mutta jos minun unelmani ovat osoittautuneet typeriksi, niin haluaisin tietää mitkä sitten ovat niitä kestäviä, Jumalan unelmia minun elämääni varten?
Israelin Orwell-painajainen
5 päivää sitten
Mä löysin tavallaan seurakuntayhteyden,kun menin Ryttylän Kansanlähetysopistoon opiskelemaan. Yhdessä rukoillaan, keskustellaan, opiskellaan Raamattua. Hieno paikka kasvaa uskossa.
VastaaPoistaUskon kyllä, että Jumalalla on jokaiselle kristitylle omat tehtävät ja rooli tuoda Jumalan valoa tähän maailmaan. Hän antaa myös voiman ja viisauden niiden tehtävien toteuttamiseen. :)
Oman paikan löytäminen seurakunnasta tai yleensä maailmasta ei ole helppoa, jos on paljon, mikä kiinnostaa ja ei mitään, mikä olisi yli muiden kiinnostuksen kohteiden. Itse olen yrittänyt suhtautua avoimesti kaikkiin tehtäviin srk:ssa ja niinpä olen sekatyöläisenä jonkinlaisen paikkani löytänyt milloin keittiöstä, milloin puhumasta tai laulamasta, lasten kanssa touhuamasta. Uskon, että Jumalalla kaikki on yhtä arvokasta ja Hän näkee asenteemme. Se on tärkein!
VastaaPoistaArtsi, hienoa, että oot löytäny kristittyjen yhteyden! Jos kerran Jumala antaa jokaiselle omat tehtävät ja voiman ja viisauden niiden toteuttamiseen, niin on kai aika turhaa itse hirveästi murehtia ja stressata:)
VastaaPoistaHitunen, ei totisesti ole helppoa löytää paikaansa. Tuo mitä kerroit kuulostaa hienolta, kenties minunkin pitäisi vain lupautua johonkin pieneen tehtävään seurakunnassa :)