Pitäisi...

Oli hauska pitkästä aikaa päivittää kirjablogia. Tällä kertaa en tosin kertonut yhdestäkään luetusta kirjasta, vaan "tuhannesta" keskeneräisestä. Tuntuu, että elämässä kaikki muukin on vähän levällään ja kesken. Koulujutut on pakko saada valmiiksi ajallaan, mutta kaikki muu jääkin sitten tekemättä.

Innostun helposti aloittamaan jonkun jutun, jonka yhtä helposti jätän kesken. Painonpudotus ja liikunnan lisääminen on tämmösiä projekteja. Koulukaverit hehkuttaa vähähiilarista elämäntapaa ja leivän yms. viljatuotteiden sekä sokerin pois jättämistä. Innostuin kokeilemaan ja korvasin leivän salaatilla ja juustolla, kun en lihasta paremmin välitä. Ne ei kuitenkaan vieneet nälän tunnetta pois ja nyt oon taas leipälinjalla. Säännöllisempi liikkuminen on myös ollut tavoitteena, mutta siitäkin on tullut yksi niistä monista asioista, joita "pitäisi" tehdä ja jota pakenen kuitenkin. Luulen, etten ensi kesänä jaksa kaverien kanssa pelailla mitään :/

Mielessäni on pitkä lista asioista, mitä pitäisi tehdä ja huomaan puhuvani jatkuvasti että "pitäisi tehdä sitä ja tätä". Kuitenkaan en tee mitään. Ehkä en tartu toimeen just siksi, että asioista on tullut "pitäisi"-asioita, velvollisuuksia ja pakonomaista suorittamista...vaikka ne vois olla hauskoja ja iloa tuottavia asioita, jotka tuo elämään sisältöä. Ehkä siksi mulla ei ole harrastuksia, ja lukemisestakin on tullut taakka pikemminkin kuin kivaa ajanvietettä. Ehkä pitäisi jättää "pitäisi" sana pois kokonaan :D

Voihan väsymys. Miksi sitä tietoisesti tekee asioita, joista ei oo kun haittaa itselle? Kuten istuu koneen ääressä monta tuntia. Niin kuin nytkin.

Kunpa vaan osais ottaa vähän rennommin kaiken...