Jumala rakastaa minua, sinua ja koko maailmaa. Sen kun saisi menemään oman sydämen jokaiseen sopukkaan, sinne pimeimpäänkin nurkkaan. Jumala rakastaa meitä, oikealla, aidolla ja todellisella rakkaudella. Kunpa sen vielä voisi huutaa julki katoilta, niin, että kaikki maailman ihmiset sen ymmärtäisivät.
Jumala on luonut jokaisesta meistä ainutlaatuisen ja suunnitellut jokaisen ihmisen elämään yhteydessä häneen ja hänen rakkauteensa. Hänellä on jokaiselle oma paikka sydämessään, paikka, jota kukaan muu ei voi täyttää. Ja sana jokainen tarkoittaa juuri minua ja juuri sinua, joka tätä tekstiä luet. Korvaa sana jokainen omalla nimelläsi :)
Tänään olin ensimmäistä kertaa elämässäni kadulla keskustelemassa ihmisten kanssa ja tajusin selvemmin kuin koskaan, mikä valtava aarre minulla on, kun minulla on yhteys Jumalaan, elävään Jumalaan, joka rakastaa minua täydellisellä rakkaudella. Se sama rakkaus on jokaista varten.
Mutta kuinka välittää viesti Jumalan rakkaudesta ihmisille, niillekin, jotka eivät ehkä koskaan ole kohdanneet elävää Jumalaa? Katoilta huutaminen ei auta, jos ei Jumala itse avaa ihmisten sydämiä ja silmiä näkemään, minkä ihmeellisen vapauden, ilon, rauhan ja rakkauden hän on heille tarkoittanut. Ihmiset ovat kuin nälkäisiä lapsia, jotka istuvat täynnä ruokia olevan pöydän ääressä, näkemättä, että kaikki tarpeellinen on edessä. Vain Jumala osaa käsitellä ihmissydämiä ja tietää, miten juuri tietyn ihmisen sydämeen käy tie.
Kadulla kerroin joillekin, että tarjoamme kahvia, koska haluamme välittää ihmisille Jumalan rakkautta, jota olemme itse saaneet kokea. Mutta sanat tuntuvat riittämättömiltä, tuntuu tyhjältä puhua Jumalan rakkaudesta, koska se ei välttämättä tarkoita ihmisille mitään, rakkaus on niin abstarkti käsite.
Minusta tuntuu vaikealta keksiä sanottavaa, kun en ole niin puhelias. Kuitenkin oli ihana, kun ei tarvinnut yrittää mitään, vaan sai olla vapaasti oma itsensä ja omana itsenään jutella tai olla hiljaa. Ja oli ihanaa huomata, että minunkinlaisiani ihmisiä Jumala tarvitsee ja voi käyttää. Vähän jäi harmittamaan, kun olisi voinut puhua rohkeammin, silloin kun siltä tuntui. Ja yhdeltä kaipaavan ja surullisen näköiseltä tytöltä olisin halunnut kysyä haluaako hän, että rukoilen hänen kanssaan, mutta rohkeus petti. Mutta ehkä Jumala on minua suurempi ja pitää huolen tästä tytöstä, joka jäi mieleeni.
Israelin Orwell-painajainen
8 kuukautta sitten
Siunausta sinulle Anna! Onpa sinulla kaunis ja ihana blogi, jossa paljon tärkeää asiaa!
VastaaPoistaHienoa kuulla, että olet päässyt keskustelemaan noin vapaasti ihmisten kanssa kadulla. Tiedän hyvin tunteesi siitä, ettei uskallakaan puhua suoraan tai käyttää oikeita sanoja, vaikka sisällä siltä tuntuisikin. Sanat ovat kuitenkin Jumalalta, ja niillä kaikilla on merkitystä!
VastaaPoistaOlen viime aikoina lukenut paljon ihmisten pelastumistarinoita Hyvä Sanoma lehdestä ja tuntuu, että kaikki he ovat kokoneet dramaattisen käännöksen huumeiden, alkoholin, masennuksen tms jälkeen. He ovat olleet niin huonossa jamassa, että ovat lopulta ymmärtäneet olevan vain kaksi vaihtoehtoa, kuolema tai uskoon tuleminen. Olen kuitenkin miettinyt paljon, että eikö "tavallisia" ihmisiä, joihin sinäkin viittasit tekstissäsi, kosketa Jumalan armollinen rakkaus ja lupaus jostain vielä paremmasta. Toivoisin, että myös tavallista ja hyvää elämää elävät ihmiset löytäisivät Jumalasta vielä parempaa... :)
Kiitos Marita ja siunausta sinullekin :)
VastaaPoistaBlue_me: Joo, se oli kyllä ihanaa, avartavaa ja rohkaisevaa. Jossain raamatunpaikassa lukee jotenkin niin, että: avaa suusi, niin minä sen täytän. Jos vaan saisi edes jotain sanottua, niin Jumala voisi sitä käyttää.
Tosiaan, kuinka välittää ns. "tavallisille", elämässään "onnistuneille" ihmisille, että on elävä Jumala, joka tahtoisi antaa niin paljon. Jotain puuttuu, jos Jumala puuttuu...kaikki muu on lopulta katoavaa ja merkityksetöntä.
Hei, Kotipoluilla on tarjolla makoisat kehut :)
VastaaPoista