Jumalan hyvyys ja huolenpito

Joskus tuntuu siltä, kuin eläisin sumupilvessä, jossa en näe mitään selvästi ja voi vain aavistella mitä ympärilläni on. Toisinaan jostain puhaltaa tuuli, joka selkiyttää ilmaa hetkeksi ja näen enemmän. Niin kävi viime viikonloppuna. Jumalan hyvyys jollain tavalla konkretisoitui hetkeksi ja tajusin, että se, mitä Jumala tarjoaa on oikeasti parasta, mitä on ja että Jumala on oikeasti hyvä Isä.

Nyt taivas on taas vetäytynyt sumuun ja Jumalan hvyyyttä on vaikeampi nähdä eivätkä rukoukset tunnu kantavan hänelle asti. Onneksi uskonelämä ei perustu tunteisiin, vaan tosiasioihin. Vaikka minusta tuntuisi, että Jumala olisi saavuttamattomissa, hän kuitenkin on tässä aivan lähelläni. Hän katsoo kun tuijotain tietokoneen ruutua. Hän katselee kun epätoivoissani yritän rukoilla, hän tuntee ajatukseni paremmin kuin minä itsekään. Hänen lapsensa on turvallista olla. 

Vaikka tuska ja kipu kuuluu elämään, niin ehkä Jumala ei haluakaan satuttaa minua. Ehkä Jumala tahtookin minun löytävän onneni hänessä. "Onneni on olla, Herraa lähellä" John Piper, amerikkalainen jonkin sortin reformoitu pastori/teologi tms. (en tiedä virallista nimitystä) on tullut tunnetuksi Desiring God -kirjasta, jota en toki ole lukenut, kun en pahemmin ymmärrä teologisia kirjoja. Olen kuitenkin kuunnellut jotain pätkiä youtubesta hänen puheistaan ja lukenut myös jotain kirjoituksia netistä. Hänen sanomansa on: "God is most glorified in us, when we are most satisfied in him"Tässä linkki hänen saarnaansa. 

Minua lohduttaa ajatus siitä, että Jumala tahtoo minun olevan onnellinen, olosuhteista, tunteista ja kaikesta muusta riippumatta, hän tahtoo minun olevan tyytyväinen hänessä. Hän tahtoo täyttää kaikki tarpeeni rakkaudessaan. Jeesuksessa minulla on kaikki mitä tarvitsen. Haluan oppia tuntemaan, mitä se on käytännössä. Miten voin löytää kaiken, mitä tarvitsen Jeesuksessa ja Jumalan yhteydessä?